MITTARFIMMI NUTAAMI PIFFISSAMIK EQQUISINNAANEQ

Piffissamik eqquisinnaaneq – oqaaseq atituumik paasisarialik

Nuummi mittarfissami piffissamik eqquisinnaanermut tunngatillugu oqallinnermi qulequtaq taanna oqallisigineqangaatsiarpoq. Ilanngutassiami matumani suliniummut tunngatillugu qulequttamut piffissamik eqquisinnaanermut tunngasumut pissusiviusut paasinarsisinnissaat Kalaallit Airports International A/S-ip kissaatigaa.

Piffissamik eqquisinnaanerup sorpassuarnut atorneqartarnera erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Taamaattumik piffissamik eqquisinnaaneq suna pineqarnersoq, taannalu qanoq naatsorsorneqartarnersoq, nassuiarnissaa pisariaqarpoq.

Mittarfimmi assersuutigalugu eqqartorneqartarput (i) silamik pissuteqartumik piffissamik eqquisinnaaneq, (ii) mittarfimmi suliniuteqarnerit pinngitsoorneqarsinnaannginnerisa malitsigisaannik piffissamik eqquisinnaaneq – tassaasinnaapput mittarfiup aputaajarneqarnissaanik qulakkeerineq, gate-mi ulapaarneq, timmisartup unittarfimmiitinneqarnissaanik kinguaattoortitsisinnaasoq il.il. kiisalu aamma tassaasinnaapput (iii) piffissamik eqquisinnaaneq timmisartuutileqatigiiffimmit sunnerneqartoq – aqqummi piffissap timmiffi usussap sivisunerunera, aallarnissamut kinguaattoorneq, teknikkimut tunngasut il.il.

Tulliullugu mittarfinni piffissamik eqquisinnaaneq assigiinngitsumik naatsorsorneqartarpoq – minneq/aallarneq tikiffissatut/ aallarfissatut naatsorsuutigineqartumut sanilliullugu +/- 15 min iluani pippat, tikinneq imaluunniit aallarneq piffissamik eqquinertut nalilerneqarsinnaavoq, mittarfiit allat taanna sivisunerutissinnaallugu. Aamma mittarfiit aamma timmisartuutileqatigiiffiit piffissanik tikiffiusunik aamma piffissanik aallarfiusunik pissusiviusuni naatsorsuisarnerat assigiinngitsuusinnaavoq, piffissaq tikiffiusoq assakaasut mittarfimmi nunamut tunneranniit, gate-mi assakaasuisa kinequserneqarneranniit imaluunniit ilaasut niunissaannut timmisartup matuata ammarneqarneraniit aatsaat naatsorsorneqartarpa? Mittarfissuarni ilaannikkut minnermiit timmisartup matuata ammarneqarnissaata tungaanut 15-20 min ingerlasinnaasarput.

Silamik pissuteqartumik ammasarfinnik nalilersuineq

Mittarfimmi pioreersumi silamik pissuteqartumik piffissamik eqquisinnaaneq silamut tunngasut aammalu pissusiviusuni timmisartuussinerit ingerlanneqartut pillugit oqaluttuarisaanikkut naatsorsueqqissaarnerit aallaavigalugit naatsorsorneqarsinnaapput.

Nuummi mittarfissami timmisartuussinernut paasissutissanik nalunaarsukkanik pissusiviusunik suli peqarfiunngitsumi, siunissami piffissamik eqquisinnaanerup nalilersorneqarniarnera allaaneruvoq ajornakusoornerullunilu.

Taamaattumik siunissami pisussanik naatsorsuinissamut, silamik pissuteqartumik piffissamik eqquisinnaanermut naatsorsuutigineqartumut missiliuilluni naatsorsuinerit qimerluuataarnissaat kisimi periarfissaavoq. Mittarfimmi pioreersumi aammalu mittarfissami nutaami silamik pissuteqartumik piffissamik eqquisinnaanermut toqqaannartumik sanilliussisoqassappat, taamaalilluni mittarfinnut marlunnut taakkununnga silamut aammalu timmisartornermut tunngasut pillugit ataatsimoorussamik tunngaveqarluni, takorluuilluni naatsorsuinerit inerneri kisimik qimerloorneqarsinnaapput.

Silap pissusaanut nalunaarsuinerit DMI-meersut pigineqartut tunngavigalugit Nuummi mittarfissami nutaami minnernik piviusunngortitsinissamut silamik pissuteqartumik piffissamik eqquisinnaanermik ilimagineqartumik nalilersuineq Inuplan-ip Kalaallit Airports International sullillugu suliaraa. Naatsorsuinernut siunertaavoq, mittarfiup 2200 meteriusup nutaap minnissamut atortussat pilersaarutigineqartut nutaat atorlugit, maannakkut mittarfimmut 950 meteriusumut, mittarfissamit nutaamit teknikkikkut minnermi atortoqartinneqannginnerujussuusumut, sanilliullugu silamik pissuteqartumik piffissamik eqquisinnaanermut qanoq sunniuteqarnissaanik paasinarsisitsinissaq.

Inuplan-ip naatsorsuinerni isikkiviginnerata aamma putsut qutsissusaasa imminnut ataqatigiinnerannik nalunaarsuinerit kisiisa misissorpai. Naatsorsuinerit taamaattut inerneri piffissamut aalajangersimasumut agguaqatigiissillugu kisitsisaasariaqarput, taamaalillunilu timmisartuutileqatigiiffiit silamut tunngasut pitsaanerpaat malillugit minnissaminnut piffissamik aaqqissuussinissamik periarfissaqarnerat sillimaffigineqanngilaq. Taamaattumik aamma piffissamik eqquisinnaaneq piviusoq, piffissamik eqquisinnaanermit naatsorsorneqartumit, pingaarnertigut qaffasinnerusartoq, misilittagaqarfigineqarpoq.

Anorimut tunngasut maannakkut mittarfimmi, taamatullu siunissami mittarfissami, minnernut sunniuteqarnerat annertunerpaatigut assigiissasoq naatsorsuutigineqarpoq, kisiannili timmisartut suussusaanni angissusaannilu assigiinngitsuni sunniuteqarnera assigiittarani. Minnerit avannaaniit kujammut imaluunniit kujataaniit avannamut ingerlanneqarsinnaalerlugit mittarfissaq nutaaq inissisimassaaq. Ukiup ingerlanerani anorimut tunngasut taamaalillutik nikerartussaapput, aasaanerani minnerit amerlanersai avannaaniit aammalu ukiuunerani kujataaniit ingerlanneqartariaqarlutik. Anorimut tunngasut, maannakkut timmisartoq Dash – 8 atorlugu angallannermut naleqqiullugu, timmisartunut annerusunut sunniuteqannginnerussasut, tamatuma saniatigut naatsorsuutigineqarpoq. Taamaattumik anorimut tunngasut silamik pissuteqartumik piffissamik eqquisinnaanermik sanilliussinermi ilaatinneqanngillat, kisianni nunani tamalaani timmisartuussinernut timmisartut anginerusut atorneqarneranni, anori ullumikkut pisartunit sunniinnginnerusussaavoq, taamaattumillu piffissamik eqquisinnaanermit naatsorsorneqartumit, pissusiviusuni piffissamik eqquisinnaanerup annertuneruneranik malitseqassalluni.

Mittarfissami minnernut atortut

Nuummi mittarfissami nutaami mittarfiup isuini tamaginni – taaneqartartunik eqqoqqissaartumik minnissamut atortut - atortulersuuteqarluni minnissamut atortuliisoqassaaq, kiisalu aalarulunneranut ilimasaarusersugaasumik AFISimi sullissiveqassalluni. Tamatuma kingunerisaanik avannaaniit taamatullu kujataaniit minnissamut mittarfiup suussusiligaanera, maannakkut avannaaniit ”Non-precision approach”-imut (eqqoqqissaarinani mikkiartorneq) suussusiligaaneranit aammalu kujataaniit ”Non-instrument”-imut (atortoqarani) suussusiligaaneranit ”Precision Approach Category I”-mut allanngortinneqarpoq (eqqoqqissaaraluni mikkiartorneq kategori 1). Taanna isumaqarpoq, mittarfi mmi nutaami atortoqarluni minnermiperiaasissaq (ILS Cat 1) glide-path antenne-mik taaneqartartumik atortuligaasoq ikkunneqassasoq.

Tamatuma kingunerisaanik timmisartortartup mittarfissami nutaami milernermi, mittarfimmi pioreersumi pisartunut sanilliullugu, pukkinnerujussuarmi isorartunnginnerujussuarmilu timminermini mittarfiup takusinnaanissaa minnissaminut pisariaqartikkaa. Timmisartortartup qutsissusissatut aalajangiunneqartutut taaneqartumit mittarfik takusinnaanngippagu, minnissaq ingerlateqqusaanngilaq aammalu timmisartortartoq kingusinnerusukkut minnissamut misileeqqissinnaassalluni imaluunniit mittarfimmut allamukartariaqarluni.

Mittarfissaq nutaaq tassa ”non-precison approach”-imiit ”precision approach category I”-mut nutarterneqarpoq

Vagar-imi Savalimmiuni mittarfimmituulli silamik pissuteqartumik piffissamik eqquisinnaanerup annertunerulersinnissaanut, Nuummi sooq satellitsikkoortumik minnissamut periaatsimik ikkussuisoqarniannginnersoq, pisuni arlalinni apeqqutigineqartarsimavoq. Tamatumunnga pissutaavoq Europami periaatsimit EGNOS-imit aammalu amerikami periaatsimit WAAS-imit satellitsikkut attaveqarnerup Kalaallit Nunaannut naammattumik attaviliisinnaannginnera, tamatumunnga pissutaavoq. Siunissami qanittumi tamatuma allanngornissaa ilimananngilaq.

GPS-satellitsitut taaneqartartut nalinginnaasumik ilisimaneqartut Kalaallit Nunaanni attaveqannginngillat, kisiannili timmisartumik angalasunut immikkut periaatsit taamaallutik. Savalimiuni naammattumik GPS-ikkut attaveqarpoq aammalu naammattumik EGNOS-ikkut attaveqarluni. Taamaattumik VAGAR-ip Mittarfiani mittarfimmi timmisartoq silaannarmi 3D-imik taamaallaat 0,1 mil-imik eqqoqqissaartumik uppernarsisamik angusaqartoqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni eqqoqqissaartoq anguneqarsinnaanerpaaq, sanilliukkaanni 10-eriaammik ajorneruvoq. Taamaattoq Nuummi satellitsikkoortumik periaaseqartoqassappat anguneqarsinnaasussanit, Savalimmiuni pisutut, Nuummi ILS Cat 1-imi periaatsimi pisussami qanoq pisoqaraluarpalluunniit qutsissutsip aalajangiunneqartup appasinnerunissaa qulakkeerneqartussaavoq.

Silamut tunngasut nikerartut

Silamik pissuteqartumik piffissamik eqquisinnaaneq naatsorsuutigineqartoq, DMI-miit ukioq tamaat naatsorsueqqissaarneq tunngavigalugu putsut qutsissusaannik isikkiviginneranillu pinerani naliusut aallaavigalugit taamaallaat naatsorsorneqarpoq. Silamut tunngasut piffissap sivikitsuaqqap iluani allanngorarsinnaanerat, taamaalillunilu silaannarmi sivikitsumik utaqqereerluni missinnaalerneq (utaqqineq), Air Greenland Nuummut missinnaalernissaminut ilaannikkut sivisuumik kaaviiaarsinnaalluni ullumikkut ilisimasarput, sillimaffigineqanngilaq. Aamma naatsorsuinerni silamut tunngasut ilaannikkut ulloq unnuarlu nikerarsinnaanerat sillimaffigineqanngillat. Ukiup qanoq ilinerani silamik ilisimanninnerit malillugit aqqutissanik pilersaarusiornerup naleqqussarneqarnerani taamaalilluni piffissamik eqquisinnaanermut naatsorsorneqartumut sanilliullugu, silamik pissuteqartumik piffissamik eqquisinnaanerup annertunerunissaa anguneqarsinnaavoq.