Kalaallit Nunaanni biilit normuisa ilassaat nutaaq, ukiut arlallit suliat ingerlareersut maannakkorpiaq saqqummersinneqarpoq. Biilit normui, taamaallaat timmisartoqarfinni qamutinilu timmisartoqarfiup iluani ingerlaartartuni atorneqarsinnaapput.
Kalaallit Nunaanni biilimi usisaatilimmi biilit normuisa ilassaata nutaap 2021-mi ukiaanerani ikkunneqarnissaa, Kalaallit Airportsip naatsorsuutigaa. Biilit normuisa ilassaat nutaat sungaartuupput aappaluttunillu allanneqarlutik. Naqinnerit siulliit marluk tassaapput UA, (Uden Afgift) Akileraaruteqanngitsumut naalisaataasut. Biilit normuisa ilassaat, ukiut arlallit Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup, Politiit aamma Kalaallit Airportsip akornanni qamutinut timmisartoqarfinnit qimagunneq ajortunut iluarsiissummik ujarlerluni suleqatigiinnerup kinguneranit pilersimapput.
”Pisortanik kinguneqarluartumik kinguneqartussamillu oqaloqateqartarsimavugut, taassumalu kingunerisimavaa, Kalaallit Nunaanni billit normuat sungaartoq siulleq: UA 10 000 maannakkut Kalaallit Nunaanni Politiit tigusimalermassuk. Siullerpaamik biilit normuisa ilassaat taanna Kalaallit Nunaanni eqqunneqarpoq, massa assingi nunarsuaq tamakkerlugu timmisartoqarfinni atorneqareersut. Biilit normui maannakkut Politiini piareerlutik pigineqarput, Kalaallit Nunaannut tikerarnerat malillugu timmisartoqarfiit qamutaataanni ikkunneqarnissaminnut piareerlutik,” Morten T. Leth, Kalaallit Airportsimi suliniummik aqutsisuusoq taama oqaaseqarpoq.
Qamutit biilit normuinik nutaanik pilerneqarnissaat pillugu qinnuteqarnissamut atatillugu ingerlatseriaasissaq, Kalaallit Nunaanni Politiit, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup aamma Kalaallit Airportsip akornanni isumaqatigiissutigineqarsimavoq.
Biilit taamaallaat timmisartoqarfiup iluani ingerlaartartut, biilit normuisa ilassaannik taamaattumik pilerneqarnissaannut iluaqutissat arlalissuupput. Matumani ilaatigut taaneqarsinnaapput, ingerlatsinermi pissutsit, taamatut qamutit ataasiakkaat suussuserneqarnissaat ajornannginnerulissaaq, tamannalu ulluinnarni pilersaarusiornermi atorneqartarpoq, kisianni aamma biilit suliaritinnissaannut naleqqiullugu. Taakkua saniatigut biilit normui, aamma timmisartoqarfiit qamutaataannik sillimmasiisarnermik oqilisaassapput, taamatullu qamutinik timmisartoqarfinnut attuumassutilinnik akileraarutinik akiliisussaajunnarnissamik qinnuteqarneq ajornannginnerulerluni.
Biilit aamma qamutit immikkut ittut biilit normuanik nutaamik taassuminnga pilerneqarsimasut, aqqusinerni tamanut ammasuni ingerlaaqqusaanngillat.
Biilit normuisa nutaat atornissaat pillugu Kalaallit Airports maannamut kisiartaalluni Politiinik aamma Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmik isumaqatigiissuteqarsimavoq. Kisianni suliffeqarfiit timmisartoqarfimmut attuumassuteqartut allat biilit normui taakku soqutigisinnaassagaat Morten T. Lethip takorloorsinnaavaa.
”Mittarfeqarfiit saniatigut, assersuutigalugu imaassinnaavoq ingerlatseqatigiiffik, nammineq qamutiminik taamaallaat timmisartoqarfimmi ingerlaartartunik pisariaqartitsisut,” oqarpoq nangillunilu ”Soorunami suliffeqarfiit nammineq aalajangissavaat periarfissanik misissuiniarlutik Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmik aamma Politiinik atassuteqarnissartik”.