Oqaluttuarisaanermi mittarfiliorneq ilusinikkiartorpoq
Nuummi nunanit tamalaanit mittarfissap sananeqarnera ingerlallualeruttorpoq, kisianni –2024-mi imarpik qulaallugu timmisartup siulliup missinnaalernissaanut - suli qaarsoq annertoorujussuaq qaartiterneqartussaavoq – aammalu annertoorujussuarmik asfaltilersuisoqartussaalluni. Sapaatiuppat ammasumik qaaqqusinermi sumut killinnersoq takunissaanut tamat periarfissinneqarput.
NUUK, 16 september 2021 –– Nuummi nunanit tamalaanit mittarfik 2024-mi ammarpat, illoqarfiit pingaarnersaannut imarpik qulaallugu timmisartumik angallannissaq siullermeertumik periarfissaqalertussaavoq. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni sanaartugassaq aatsaat taama annertutigisoq tassani pineqarpoq, aammalu maannakkorpiaq suliassami annertoorsuarmi tassani inuit nunanit assigiinngitsunit 17-neersut sulisinneqarput.
”Nalinginnaasumik mittarfiliorneq teknikkikkut pisariusuuvoq. Qaqqap akornutaanerani suliassaq annikinnerulinngilaq,” oqarpoq pisortaaneq Jens Lauridsen, Kalaallit Airports Gruppen.
Aasaq manna Nuummi nunani tamalaani mittarfiliornissamut pisariaqartumik, ujaqqanik annertoorujussuarnik qaartiterinermik piiaanermillu suliaqarnerminni, entreprenørit suliassap affangajaa suliarereerpaat.
Maannamut qaarsunik 3,2 millioner kubikmeterinik – olympiademi naluttarfissuarnik 1.500-nik imaqarsinnaasutut annertussuseqartunik - qaartiterinermut qaartiterutissat 2.200 tons atorneqareerput! Mittarfimmut illutassaannullu inissaqalernissaanut, piffissat ilaanni qaarsumi qaartitikkat piiarnissaannut biilersuit kalittaatillit aammalu biilit lastillit ulloq unnuarlu ingerlatinneqartarput, aammalu maannamut assartuinerit 194.000 missaat ingerlanneqareerput.
”Nuummi sanilivut innuttaasullu naammagittarsinnaasussaasut ilisimavarput. Kisianni sapinngisamik akornusiinerit annikinnerpaamiitinniarlugit sulinitta aaqqissuunnissaanut annertuumik ilungersuuteqartarpugut. Taamaattumik suliaqarnermi tamanna iluatsinnersoq misissorniarlugu sumiiffimmi qanitaaniittumi nipiliornerit sajukulaartitsinerillu tulleriissaartumik periaaseqarluta uuttortartarpagut,” oqarpoq Jens Lauridsen.
Nuummi suliaqarneq Ilulissani nunanit tamalaanit mittarfiliornermut ingiaqatigitillugu ingerlanneqarpoq, tassani – Nuummi mittarfittuulli – 2.200 meterimik mittarfeqalertussaalluni. Tamatumani timmisartunik imarpik qulaallugu ingerlaarsinnaasunik atuilluni sullissisoqarsinnaalissaaq aammalu Europamut, Canadamut aamma USA-mut toqqaannartumik aqqutissanik ammaasoqarsinnaalissalluni.
”Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik takornariartitsisarnermillu ineriartortitsinerup sulissutigineqarneranni – aammalu Kalaallit Nunaata ullutsinnut naleqquttumik ineriartortinneqarnerata tapersernissaanut - nunanit tamalaanit mittarfiit qitiusumik ilaalluinnarput. 2024-mi mittarfiit nutaat saqqummiussinnaanissaat qilanaarisorujussuuarput,” oqarpoq Jens Lauridsen.
Ulluinnarni Nuummi sanaartorfik isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu tamanut matoqqatinneqarpoq. Kisianni sapaatiuppat ulloq 19. septembari Kalaallit Airports nal. 13-16 ammasumik qaaqqusilluni tikilluaqqusivoq, tassanilu kikkut tamarmik aqqusaarnissaminnut aammalu suliassaq sumut killinnersoq takuniarnissaanut tikilluaqqusaapput.
Nuummi nunanit tamalaanit mittarfik pillugu pissusiviusut tallimat:
- Qaarsoq katillugu 5,8 millioner kubikmeter qaartiterneqartussaavoq piiarneqartussaallunilu –mittarfiup naammassinnginnerani – arsaattarfittuut toqqavilimmut napasualiamut 815 meterisut portussusilittut annertussuseqarluni
- Sanaartornerup nalaani atortulersuutinut 100 kilometerinik ruujorilersuisoqartussaavoq
- Ukiut tamaasa mittarfiup ungaluisa iluanni 2,2 millioner kubikmeterinik aputaajaasoqartartussaassaaq
- Mittarfiup qeqqaniit isuanut portussutsit 12 meterit missaannik assigiinngissuteqarput
- Mittarfiliornermut atatillugu katillugu 315.000 kvadratmeterit missaannik asfaltilersuisoqartussaavoq
Paasissutissanik annertunerusunik piniarnermi attaveqarfigineqassaaq (tusagassiortuniit saaffiginninnerit kisimik):
Mikkel Bjarnø Lund, Attaveqaqatigiinnermi sulisoq Kalaallit Airports – oqarasuaat angallattagaq: 231700 – mbl@kair.gl