Mittarfiliorneq: Suliaqarnerup ukiuunerani unitsinneqarnissaa sioqqullugu Qaqortumi siuariarnerit annertuut

Aasalerneraniilli umiarsuup assartuutip entrepernørip pingaarnerup Pennecon-ip attartugaata sanaartorfimmi atortussat maskiinallu annertoorujussuit usigiarmagillu, Qaqortumi ulapaartoqarsimavoq.

Tamatuma kingorna inuit 50-it angullugit suliassami sulisimapput, ilanngullugu atortussanik qaartiterillutik assartuillutillu. Taamatuttaaq nunap manissarneqarnera annertoorujussuarmik suliaqarfigineqarpoq kiisalu tatsit qanitaaniittut ilaasa immerneqarnissaat piareersarneqarluni, tassani nunaminertap ilaa mittarfissamut ilanngunneqartussaalluni.

Tamatuma peqatigisaanik containerit inunnut 60-inut najugaqarfiusussat kiisalu kantiina, allaffik ataatsimiittarfiillu pilersinneqarput.

2023-mi aasaanerani sulineq ingerlallualereersimassaaq, mittarfimmi terminalip nutaap illutassallu allat sanaartorneqalernissaat sioqqullugu, illuliornermut entreprenørip toqqavissanik suliaqarneq aallartereersimassallugu. Peqatigitillugu sanaartorfimmut aqqusineq 8 kilometeriusoq atuataarlugu fiberkabelilersuilluni sarfamullu sakkortuumut ledningilersuilluni suliaqarneq aallarnisarneqassaaq, allappassuillu suliarineqassallutik.

Pennecon-ip aamma KAIR-ip saniatigut najukkameersut suliffeqarfiit arlallit suliassap suliarineqarneranut tapertaassapput. QEF ilaatigut qaartiterinernik suliaqartinneqarpoq, Permagreen unnuisarfiliornernut aamma qaartiterutaasiviup eqqaani biilinut inissiivissat illutaannik sananermut ikiuupput, HK Transport entreprenørip suliaqarneranut maskiinanik sulisunillu atugassiivoq, aammalu Arctic Unlimited-ip ilaatigut nakkutiginninnermik kantiinamilu suliassat suliarai.

Sanaartorneq ukiuunerani ulloq 16. decembari matussaaq 15. marts tungaanut, tassani aallarteqqissalluni. Pennecon ukiaanerani paarlakaallutik sulisut marlunngorlugit sulisimavoq aammalu sulineq upernaamut aallarteqqinneqarpat taamatut ingerlaannassalluni. Tamatuma kingorna 2023-mi ukialernissaata tungaanut sanaartornermik suliaqarneq ulloq unnuarlu ingerlanneqarluni ingerlaannassaaq.

Qaqortumi mittarfissaq pillugu pissusiviusut

Mittarfik 2025-mi ukiaanerani ingerlanneqalernissamut piariissasoq naatsorsuutigineqarpoq. Saqqaarsuup avannaatungaani 1.500 meterisut takissusilimmik mittarfiliortoqassaaq. Mittarfiup aamma Qaqortup illoqarfiata akornanni biilerluni isorartussusaa 6,5 km missaanniissaaq.

Mittarfik timmisartunit, Kalaallit Nunaata iluani atorneqartunit, tamaginnit kiisalu timmisartunit imarpiup akianut ornigassanut qanittunut, soorlu assersuutigalugu Islandimut aamma Canadap kangisinnerusortaanut, timmisartuussisinnaasunit, timmisartuussivigineqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Terminalip illutassaa 2.350 kvadratmeterit missaannik angissuseqassaaq aammalu nalunaaquttap akunneranut ilaasut aallartussat 100-t tikillugit tikittullu 100-t sullissinnaassallugit.

• Mittarfissat 90 procentianit annertunerusoq nunami immersimasumiissaaq; putup immerneqartussani itinerpaap naqqanut 22 meteriuvoq
• Maannakkorpiaq qaartiterinerit pilersaarutigineqartut tamarmik 15 procentiisa missai naammassineqareerput
• Qaqortumi mittarfiliornermi qaarsoq 2 millioner kubikmeterit missaa qaartiterneqartussaavoq nuunneqartussaallunilu
• Katillugu qaartiterutissat 1.600 tons missai atorneqassasut naatsorsuutigineqarpoq
• Qaartiterutissat atorneqartut annertunerpaartai imerpalasumi oqimaatsunik arrortitsisinnaasumi akuugaapput. Tassani akoorutissai tankbiilini qaartiterivissamukaanneqartarput, aatsaallu putunut kuineqarneranni qaartiterutissanngorlugu akuliunneqartarlutik
• Qaartitsinermi siullermi, maannamut sanaartornermik suliaqarnermi ingerlanneqartumi, qaartiterutissat 55 tons atorneqarput.

Paasissutissanik annertunerusunik piniarnermi attaveqarfigineqassaaq (tusagassiortut saaffiginninneri kisimik):

Mikkel Bjarnø Lund, Attaveqaqatigiinnermut akisussaasoq Kalaallit Airports – oqarasuaat angallattagaq: +299 231700 – mbl@kair.gl